All posts filed under: Vierailuja

Valokuvausta viikonloppu Tallinnassa

Lähdimme 4.—6.9. KU7 -ryhmäläisten kanssa Tallinnaan. Matkan tarkoituksena oli perehtyä monipuolisesti valokuvaamisen saloihin lukiomme kuvataideopettajan Iikka Väisäsen ja ammattivalokuvaaja Arne Maasikin (kotisivut: http://arnemaasik.org/) johdolla. Viikonlopun aikana pääsimme tutustumaan Maasikin studioon ja kokoamaan omia portfolioita. Kuvia kertyi seitsenhenkisen porukkamme kameroihin yhteensä noin 1600. Perjantaina saavuimme hostelliin, joka sijaitsi keskeisellä paikalla aivan Vanhankaupungin vieressä. Bussilla ja ratikoilla pääsimme nopeasti paikasta toiseen, eivätkä sadekuurotkaan haitanneet porukkamme menoa. Illalla kävimme tutustumassa Maasikin tuotantoon hänen studiollaan ja perehdyimme tulevan päivän tehtäviin. Studio oli kotoisa, ja seiniä koristivat toinen toistaan upeammat valokuvat. Maasik kertoi menestyksekkäästä urastaan, ja oli selvää, että tilaisuus päästä valokuvaamaan hänen kanssaan oli ainutlaatuinen. Lauantaina pääsimme jo tositoimiin. Lähdimme tutustumaan Tallinnassa sijaitsevan mielisairaalan rakennuksiin ja piha-alueeseen. Myös arkkitehtinä työskennellyt Maasik perehdytti meidät rakennuskuvaamiseen. Hyvien vinkkien jälkeen jokainen alkoi kuvaamaan omia juttujaan ja aika vierähti nopeasti. Monen portfoliokuvat syntyivät mielisairaalan alueella. Paikka oli vaikuttava, ja se saatiin hyvin myös ikuistettua kuviin. Välissä kävimme syömässä ja tutustumassa muihin alueisiin. Illalla palasimme studiolle, jossa käytiin läpi kaikkien parhaat kuvat. Valokuvaaja käytti taitavasti Photoshopin toimintoja, ja kuviin tehtiin pieniä korjauksia. Lopuksi kaikkien …

Professori Petri Pellikka kertoi tutkimuksista Keniassa

Helsingin yliopistolla on tutkimusasema Kenian Taitavuorilla, Wundanyissa. Tutkimusasemaa johtaa Geoinformatiikan professori Petri Pellikka. Hän vieraili toukokuussa 2015 lukiossamme kertomassa huikean mielenkiintoisista ja monipuolisista tutkimuksista Keniassa. Taitavuoret nousevat savannimaisemista ja ovat osa Itäisiä Kaarivuoria. Pasaatituulet tuovat vuorille orografisia sateita. Sateet ja vuoria verhoava sumu ylläpitävät vuorilla lajistollisesti monimuotoista sademetsää. Aluetta on tutkittu kaukokartoitusaineistojen avulla ja paikkatietomenetelmin mm. maankäytön muutoksia. Esimerkiksi ilmakuvia ja satelliittikuvia vertailemalla on selvitetty, kuinka suuri osa alueen alkuperäismetsistä on hävinnyt ja kuinka suuri osa näistä metsistä on korvattu vierasperäisillä puulajeilla, kuten männyllä, sypressillä ja eukalyptuksella. Metsiä on kaadettu maatalousmaaksi. Nykyisin alueella viljellään Pellikan mukaan mm. maissia, avocadoa, kahvia, kaalikasveja ja sisalia. Koska kasvillisuus sitoo itseensä vettä, sillä on suuri merkitys vesitalouden kannalta laajemminkin. Epifyytit eli päällykasvit, sammalet ja jäkälät vuorilla kaappaavat itseensä ilmakehän kosteutta. Kuinka paljon – sitäkin Taitavuorilla tutkitaan. Ilmastonmuutosta silmällä pitäen on Taitavuorilla kehitetty laserkeilainmenetelmää puiden ja maatalousmaan sisältämän hiilen ja biomassan arvioimiseksi. Professori Pellikalta opimme laserkeilauksesta sen, että viimeinen kaiku mahdollistaa maanpinnan muotojen kartoituksen ja ensimmäinen kaiku kasvillisuuden tulkinnan. Tutkimusasemalla työskentely on monitieteellistä ja kansainvälistä. Mukana on maantieteilijöitä, fyysikkoja, metsätieteilijöitä …

Maan alle Heurekaan

Kävimme 6.5.2015 opintoretkellä tiedekeskus Heurekassa. Matkaan lähti GE2- ja GE4-kurssilaisten lisäksi myös muutamia ulkomaalaisia opettajia, jotka olivat vierailulla lukiossamme Nordplus Junior -ohjelmaan liittyen. Menimme Heurekaan varta vasten katsomaan tällä hetkellä käynnissä olevaa ”Maan alle” -näyttelyä, joka käsittelee muun muassa geologiaa, kaivoksia sekä maanalaista rakentamista. Kyseinen näyttely on Heurekassa vielä 20.9.2015 saakka. Näyttelyn alussa oli mahdollista skannata QR-koodi, joka avasi mobiililaitteen näytölle Heurekan kehittämän pelin. Pelissä tehtävänämme oli kerätä näyttelykohteiden sisällöstä tietoa ja vastata pelin esittämiin kysymyksiin ja monivalintatehtäviin. Osallistuimme käynnillämme myös Tiedettä pallolla -esitykseen. Esitys oli opettavainen ja sisälsi tietoa muun muassa ilmiöistä, jotka muokkaavat elinympäristöämme. Esityksessä käytettiin mielenkiintoista projisointilaitteistoa: halkaisijaltaan parimetrisen pallon pinnalle heijastettiin pääosin satelliitein kerättyä tietoa valtameristä, ilmastosta, maankuoresta ja tähtitieteestä. Suurin osa kerätystä tiedosta oli lähes reaaliaikaista. Katsojilla oli mahdollisuus osallistua esitykseen äänestämällä mielestään oikeaa vastausta eri aihepiirejä käsitteleviin kysymyksiin. Koko retken kruunasi vielä sattumalta samaan aikaan tiedekeskus Heurekan edustalla järjestetty Hyvinvointia Sähköllä -tapahtuma, jossa oli mahdollista tutustua sähköautoiluun ja Suomen yleisimpiin tuotannossa oleviin sähköautomalleihin. Kuulumaani Tesla Club Finlandin jäseniäkin oli saapunut paikalle, ja kävin tervehtimässä heitä pikaisesti.  

Eetti ry:n vieras kävi kertomassa eettisestä kuluttamisesta

Maantieteilijä Eeva Kemppainen Eetti ry:stä kävi vierailulla koulussamme pe 15.5. Aiheena oli eettinen kuluttaminen ja tuotteiden elinkaari. Luennolle ja työpajaan osallistui Ge2-, Ge4- ja Bi3-kurssien opiskelijoita. Ohjelmassa meillä oli alkuun pieni kysely erilaisista kuluttamiseen liittyvistä asioista, kuten ”saan usein tavaroita, mitä haluan” tai ” meillä on kotona vanhoja ja / tai rikkinäisiä puhelimia”. Vastasimme ”ei” menemällä kyyryyn, ”kyllä” kurottelemalla ylös ja ”en tiedä / siltä väliltä” heiluttelemalla käsiä vaakatasossa. Tämä kuulostaa ehkä oudolta ja vaivaannuttavalta, mutta yllättäen se ei ollut. Se johtui varmaankin siitä, että vetäjämme oli reipas ja asiastaan innostunut. Kaikilla muuten oli niitä rikkinäisiä tai vanhoja puhelimia kotona. Tämä on huono juttu, koska puhelimista voidaan kierrättää lähes kaikki osat. Jos kaikki suomalaiset veisivät turhat puhelimet kierrätykseen, uutta raaka-ainetta tarvitsisi louhia vähemmän. Eeva Kemppainen kertoi meille myös Eetti ry:n toiminnasta. Yhdistys tutkii ja edistää oikeudenmukaista maailmankauppaa, ympäristöä säästäviä tuotantotapoja ja vastuullista kuluttajuutta. Tutkijat, toimijat ja aktivistit paljastavat globaaleja rakenteita, ympäristöongelmia ja ihmisten tarinoita tuotteiden ja mainosten takaa. Monien tuotteiden maantieteellinen matka on usein nykyisin seuraavanlainen: tuote keksitään tai kehitellään Pohjois-Amerikassa, raaka-aineet louhitaan Afrikassa, tuotanto …

Jätteiden jäljillä Hyvinkään jätevedenpuhdistamolla

Ympäristöekologian opiskelijat tutustuivat biologian 3. kurssilla Hyvinkään Kaltevassa sijaitsevaan jätevedenpuhdistamoon. Odotukset olivat vähintäänkin korkealla bussin lähtiessä koulun pihasta. Jokaisella tuntui olevan erilaisia käsityksiä siitä, mitä meitä perillä odottaisi. Osa ryhmästämme oli vieraillut jo aikaisemmin puhdistamolla, mutta hekään eivät saaneet ensikertalaisia innosta pomppivia retkeläisiä palaamaan maan pinnalle. Yksi toisensa jälkeen kertoi omista laitosta kuvaavista mielikuvistaan, lukemistaan lehtijutuista ja jopa lapsena pönttöön tungetuista leluista. Bussi kuljetti meidät syrjäseudulle, mitä osa meistä ihmetteli. Syy paikan syrjäisyyteen selvisi viimeistään bussin ovien avauduttua jätevesilaitoksen pihassa. Sitä tajunnan räjäyttävää hajua ei kovista yrityksistä huolimatta ihan heti unohda. Into vaihtui suurimmalla osasta meistä inhoon. Katsottuamme ympärillemme monen kuvitelmat siitä, millainen puhdistamo olisi, murskaantuivat. Näimme suuren aidatun alueen, jossa oli muutamia rakennuksia ja suuria vesialtaita. Ensiksi saimme tutustua Hyvinkään jätevedenpuhdistamon vastaavaan johtajaan, joka päästi meidät onneksemme vähemmän haisevaan sisätilaan katsomaan filmiä, joka selittäisi meille miksi ja miten jätevedestä saadaan niin puhdasta, että sen voi palauttaa vesistöihin. Filmi auttoi meitä ymmärtämään jäteveden puhdistuksen tärkeyttä, eikä kukaan varmasti enää tule työntämään esimerkiksi vanupuikkoja WC-pönttöihin…. Filmin loputtua osan porukasta valtasi kauhu siitä, että joutuisimme palaamaan haisevaan ulkoilmaan. Osa …

Syyllinen

Vierailimme Hyvinkään käräjäoikeudessa keskiviikkona 18.3 lakitietokurssilaisten (YH3) kanssa ja kävimme seuraamassa oikeusistuntoa, jotta näkisimme miten oikeusistunto käytännössä etenee. Oikeusistunnot ovat julkisia, ja  niitä voi mennä seuraamaan halutessaan. Ensiksi meille tehtiin turvatarkastus. Istunto alkoi kello 9. Ahtauduimme luokkahuoneen kokoisen tilan taakse penkeille istumaan. Ensimmäinen havainto oli, että tila oli yllättävän pieni ja erilainen siihen verrattuna, mitä moni odotti. Edessä istuivat tuomari ja käräjäsihteeri. Paikalla oli myös syyttäjä, syytetty ja hänen oikeusavustajansa sekä asianomaisen edunvalvoja. Etukäteen meillä oli tietona vain se, että kyseessä oli pahoinpitely. Kun syyttäjä alkoi kertomaan vaatimuksia ja tapahtumien kulkua, tajusimme että kyseessä oli 2-vuotiaan lapsen pahoinpitely, josta syytettiin hänen omaa äitiään. Koko istunnon ajan tuntui, kuin olisi katsonut jotakin elokuvaa tai rikossarjaa, jossa asiat selviävät pala palalta. Istunnon edetessä ilmeni aina muutamia uusia asioita, jotka rikastuttivat tai köyhdyttivät oikeustapausta. Ennen loppuhuipennusta oli pieni tauko, kuin mainoskatko ennen loppuratkaisua, joka on pakko päästä näkemään. Kun tuomio oli tehty, saimme kysellä kysymyksiä tuomarilta ja syyttäjältä heidän työhönsä liittyen. Syyttäjä kertoi, että hänellä on työn alla jopa 50 muuta oikeusjuttua, jotka pitäisi käsitellä. Tuomari selitti myös työhönsä liittyvän …

Vierailu Viron suurlähetystöön

Historian maailmantilanne nyt -kurssilla (Hi9) vierailtiin Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevassa Viron suurlähetystössä. Suurlähetystö sijaitsee alueella, jossa lähetystöjä on vierivieressä. Muun muassa Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian naapuristossa sijaitsevassa Viron suurlähetystössä vierailimme 12.1.2015. Tunnilla ennen vierailua olimme käyneet läpi Viron historian käännekohtia sekä tutustuneet perustietoihin  Virosta. Matkalla kohti Helsinkiä Markku Simolan opastuksella kuulimme mielenkiintoista historiatietoa Helsingistä. Kun bussi saapui Viron suurlähetystötalon eteen, siirryimme portille odottamaan. Kun portista astuu sisään, on Viron alueella, ja näin ollen Viron lainsäädäntö on voimassa. Astuimme sisään suurista ovista aulaan, jossa oli Viron ja EU:n liput liehumassa. Vastassa oli suurlähetystön henkilökuntaa, ja meidät ohjattiin vieraskirjan kautta saliin, jonne oli järjestelty penkit ja meille oli kasattu dia-esitys Virosta. Suomeksi ja englanniksi pidetyissä puheenvuoroissa esiteltiin muun muassa Viron luontoa ja arkkitehtuuria. Esityksen jälkeen oli kysymysten vuoro. Saimme esittää kysymyksiä Virosta, minkä jälkeen keskusteltiin kysymyksistä. Esille tulivat esimerkiksi Viron verotus sekä Ukrainan tilanteen vaikutus Viron ulkopolitikkaan. Kun kysymykset oli esitetty, siirryimme suklaakulhon kautta yhteiskuvan ottoa varten aulaan, minkä jälkeen lähdimme takaisin kohti Hyvinkäätä. Vierailulla sai kokonaiskäsitystä naapurimaastamme, josta monen tiedot rajoittuvat usein ainoastaan Tallinnaan. Jatko-opiskelumahdollisuuksia Virossa ei …

Retki eduskuntaan

Torstaina 12.3. lähes 50 hengen ryhmä lähti Sveitsin lukiolta kohti eduskuntaa. Ryhmän johtajana toimi retken järjestänyt Kirsi Valajärvi. Ryhmä koostui eri yhteiskuntaopin kurssien oppilaista sekä hiljattain alkaneen opintokäyntiaiheisen Nordplus Junior –projektin jäsenistä. Ryhmäkuvien oton jälkeen ryhmä kulki turvatarkastuksen läpi ja lähti tutustumaan oppaan johdolla eduskuntatalon saloihin. J. S. Sirénin suunnittelema rakennus valmistui jo vuonna 1931. Ikä alkaa hiljalleen painaa vanhusta, ja vierailu tapahtuikin vain päiviä ennen vaalikauden lopetusta ja talon täysremontin alkua. Valtiosalin kattokruunut olivat yhä paikallaan, mutta muuta irtaimistoa oli jo viety varastoon remontin ajaksi niin sieltä kuin muualtakin talosta. Puolet talon ulkoportaista peitti räjäytystyömaa, jonka aiheuttaman tärinän vuoksi talon kuuluisa paternosterhissi oli poistettu käytöstä. Ryhmä pääsi ihastelemaan eduskuntatalosta ja ympäröivistä rakennuksista tehtyä pienoismallia, josta asiantunteva oppaamme näytti, missä mikäkin sijaitsee. Samassa yhteydessä kuulimme myös pikakertauksen nykyisistä eduskuntaryhmistä, joiden määrä on kasvanut kahdella vaalikauden aikana. Opas suositteli myös eduskunnan kirjastoon tutustumista: talon sivurakennuksessa sijaitseva kirjasto on yksi Suomen laajimmista ja silti täysin ilmainen. Istuntosali oli myös täydessä loistossaan. Siellä ryhmä pääsi istuskelemaan varsin mukaville yleisölehterin tuoleille ja kuuntelemaan oppaan tarinointia talon historiasta, toiminnasta ja …

Vierailu Rahamuseoon

Meidän YH2.5 ryhmä oli vierailulla Helsingin rahamuseossa 3.3.2015. Museossa kävimme läpi rahan ja rahajärjestelmien historiaa Suomessa ja muualla maailmassa, Suomen Pankin asemaa ja nykytehtäviä osana eurojärjestelmää, kansantalouden perusteita sekä syvennyimme suomalaisiin maksuvälineisiin taiteena.