All posts filed under: Ajankohtaista

Liikuntapäivän tunnelmia

Syksyn liikuntapäivää vietettiin tänä vuonna vaihtelun vuoksi Perttulan kentillä. Sää melkein suosi, mitä nyt välillä vähän ripsautteli muutaman pisaran vettä. Sekä sportti- että höntsä-sarjoissa ei vauhtia ja liikunnan riemua puuttunut, kun yhtenäisiin peliasuihin pukeutuneet joukkueet mittelivät paremmuudesta. Vaikka pisteitä ei laskettu ja voittajia kruunattu, kentillä näkyi pelkkiä voittajia ja vääntöä jokaisesta pallosta, kiekosta tai puupölkystä, lajista riippuen. Lisäksi noin 40 opiskelijan ryhmä lähti patikkaretkelle kohti Erkylän majaa ja takaisin. Perinteinen opiskelijat vastaan opettajat -ottelu käytiin ultimatessa. Tiukka peli päättyi opiskelijoiden 2 -1-voittoon. Svetari onnittelee voittajia ja lohduttaa opettajia, että hyvin pärjäsitte kovalle vastustajalle. Palataanpa vielä viime torstain tunnelmiin pelikentille ja maastoon. Norsupallo Mölkky Lumisota Jalkapallo Rantalentis Ultimate Evästauko Patikalla Opiskelijat vastaan opet ultimatessa

Luonnontiederetki Helsinkiin

Retken ensimmäinen kohde oli Biomedicum eli Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ja HUS:n ylläpitämä tutkimus- ja opetuskeskus. Asetuimme kuuntelemaan luentoa kantasolututkimuksesta. Kantasoluthan ovat soluja, jotka kykenenevät erilaistumaan eri kudoksiksi. Heti luennon jälkeen pääsimme näkemään kantasoluja, jotka oli erilaistettu haiman soluiksi tarkoituksena kehittää hoitokeinoja diabetekseen.   Seuraavaksi saimme tutustua sekvensoinnin saloihin. Sekvensoinnilla tarkoitetaan DNA:n emäsjärjestyksen selvittämistä. Ymmärsimme, että kehitys alalla on huimaa: DNA:ta pilkotaan nykyisin ääniaaltojen energialla! Biomedicum-vierailumme päättyi viilentävään piipahdukseen Biopankkitiloissa, jossa säilytetään kudosnäytteitä nestemäisessä typessä -180 C:n lämpötilassa. Tavoitteena HUS:lla on kerätä verinäytteet kaikilta alueen asukkailta. Näytteitä kerätään eristyisesti tutkimustarkoituksiin. Evästauko odotti Seurasaaressa. Seurasaaren kävelyreittien, vehreän luonnon, kahvilaravintolan  ja ulkoilmamuseon virkistäminä siirryimme lähellä sijaitsevaan Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen. Vaelsimme oppaan johdolla läpi Tamminiemen huoneiden ja kuuntelimme värikkäitä tarinoita Kekkosen elämästä presidenttinä. Kierros päättyi tervan tuoksuiseen hirsisaunaan, jonka löylyissä on päätetty Suomen asioista.

Pyöräilyn iloa luonnontiedepäivänä

Oli kaunis loppukeväinen poutasää: aurinko paistoi, oli hieman pilvistä ja tuulista – täydellinen sää tehdä pyöräretki Takojalle ja takaisin. Muiden lähtiessä busseilla kohti omia luonnontiedepäivän retkiään kokoonnuimme muiden pyöräilijöiden kanssa koululle, valmiina aurinkoiseen päivään ja pitkään pyörälenkkiin. Ilmoittauduimme aulassa odottavalle Jaakko-rehtorille, minkä jälkeen saimme matkaeväspussin. Kun kaikki olivat ilmoittautuneet Jaakolle, siirryimme ulos odottamaan alkuohjeistusta. Kun kypärät olivat päässä, alkuohjeistus annettu ja mieli täynnä hyvää retkimieltä, kolmenkymmenen pyöräilijän joukko lähti pyöräilemään kohti opettaja Jukka Hongiston kotia Takojalla. Pyörämatka kulki Vanhan kolmostien kautta Noppoon, josta ajoimme Suomiehen kautta päämääräämme Takojalle. Tämän jälkeen aikamme pyöräiltyämme päädyimme Vantaanjoen varrelle, josta saimme otettua hyviä kuvia. Ilman enempiä välipysähdyksiä teimme loppurutistuksen päämääräämme. Pysähdyimme Jukan talon pihaan ansaitulle evästauolle. Tauon aikana eväitä syödessämme pääsimme ihastelemaan monia asioita, kuten Jukan kotitaloa. Vaikka talo näyttikin päällepäin tavalliselta maatalolta, siinä oli silti mielenkiintoinen seikka, joka teki siitä ainutlaatuisen: pienessä puisessa omakotitalossa – keskellä metsää ja peltoja – on tähtitorni. Vaikka tähtitorni ei ole maailman suurinta kokoluokkaa, se on silti aivan mykistävä näky (näin maallikolle, joka ei kauheasti tähtitieteistä perusta). Eivätkä ihastelun aiheet loppuneet tähtitorniin. Auringon …

Retki Parolan panssari- prikaatiin ja -museoon

Retken eri aihepiireissä oli muun muassa Suomen lähihistoriaa, yhteiskuntaoppia sekä eri luonnontieteitä kuten fysiikkaa, kemiaa ja maantiedettä. Saavuttuamme varuskunta-alueen portille meidät opasti vierailukohteisiin kapteeni Ari Viitala, joka myös piti meille luennon Parolan panssariprikaatin toiminnasta ja varusmieskoulutuksesta viime vuosikymmeninä sekä esitteli myös alueen historiaa sotilaskoulutusalueena alkaen 1500-luvulta. Mielenkiintoisina toimintamuotoina mainittiin esimerkiksi pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen operointi Parolasta käsin, elektroninen sodankäynti sekä mekanisoidut ja moottoroidut taisteluosastot. PSPR:ssä toimii myös aktiivisesti sotilassoittokunta. Varusmiehet voivat alkukoulutuksen jälkeen erikoistua useampaan erilaiseen toimintaan, erikoisuutena esimerkiksi sotilaskäyttöön tarkoitettujen harjoitussotapelien koodaukseen, josta he saavat myös työharjoittelutodistuksen. Luennon jälkeen tutustuimme hallissa harjoituksissa käytettäviin panssarivaunuihin, esimerkiksi Leopardeihin. Seuraava kohde oli varusmiesruokala, koska ”armeija marssii vatsallaan”. Ruokana oli makaronilaatikkoa, ja kyllä se maistuikin hyvältä! Sitten mentiin Sotkuun munkkikahveille. Iltapäivällä panssarimuseossa kaksi evp upseeria esitteli panssariaseen kehitystä 1900-luvun alusta nykypäivään. Halleissa ja kentällä oli panssarikalustoa, johon sai ottaa lähempää kontaktia. Tämä olikin retken parasta antia, kun sai kiipeillä vaunujen kyytiin. Kotimatkalla bussissa pidimme vielä tietovisailun opintomatkan kohteista. Seuraavassa huoltajan kommentti onnistuneesta opintomatkasta: ”Harvoin on nuori mies ollut retken jälkeen noin innoissaan kuin Parolasta palatessaan. Oikein onnistunut päivä!”

Retkellä Porvoossa luontoa ja kulttuuria

Yksi kevään 2016 luonnontiedepäivän retkistä suuntasi Porvooseen. Retkeen yhdistyi luontoa, kulttuuria ja historiaa. Menimme luontopolulle Ekuddeniin, joka on valtakunnallisesti merkittävä lehtojensuojelualue. Porvoon empirekeskustassa vierailimme kansallisrunoilija J. L. Runebergin kotimuseossa, ja kiertelimme vielä opastetusti ja omatoimisesti Porvoon keskiaikaisessa vanhassa kaupungissa. Vanha Porvoo teki vaikutuksen retkeläisiin: ”Oli mukavaa tutustua Suomen yhteen kauneimmista kaupungeista.” Yhtymäkohtia koulussa opiskeltuunkin löytyi: ”Rakastan ruotsia, joten oli mielenkiintoista kuunnella oikeassa ympäristössä.” ”Luontopolku oli ihana. Ruokailupaikka oli todella kaunis, ja maisemaa olisi voinut katsella enemmänkin. Lintutornista oli hauska katsella maisemia ja ihania joutsenia.” ”Oli ihana päästä luontoon, rauhaan, eroon arjesta.” ”Luontopolulla oli mukavaa ja rentouttavaa kävellä.” ”Luonto oli kaunis ja metsäreitti kiva.” ”Runebergin kotimuseo oli kiva kohde. Opin uutta siellä.” ”Erikoisin juttu oli Runebergin museossa olleet valaan hetulat.” ”Runebergin kotitalo oli hyvin vaikuttava, ja asiat olivat säilyneet ihmeen hyvin.” ”Ihanat punaiset rakennukset joen varrella” ”Kaupunkikierros oli mielenkiintoinen, ja halusin kuulla koko ajan lisää.” ”Vanha kaupunki oli tosi nätti, ja koska oli kaunis ilma, siellä oli kiva kävellä ja katsella ympärille.” ”Porvoon kirkko oli kiehtova, ja siellä olisi mielenkiintoista käydä uudestaan, kun on enemmän aikaa.” ”Vanha kaupunki oli …

Vanhojen tanssit 2016

Kun abit oli saatu kannettua rekkoihin ja risteilylaivakin seilaamaan Itämerelle, valloittivat vanhat tanssilattian niin lukiolla kuin illalla Martissakin. Koululla vielä ilmeet olivat vähän vakavat, kun poloneesilla aloitettiin, mutta viimeistään illalla kasvot sulivat hymyyn. Vielä kerran hyvinkään Sveitsin lukion vanhat 2016, ole hyvä!   Viimeiseen tanssiin otettiin yleisö mukaan. Kikapo sujui hyvin ihan ensikertalaisiltakin.

Penkkarien riemua

Torstaina 18. helmikuuta oli taas aika passittaa yksi vuosikurssi ulos lukiosta lukulomalle. Perinteinen karnevaalimeininki alkoi heti aamusta abien ja opettajien yhteisellä aamiaisella, jatkui abigaalalla ja penkkariajelulla. Tiesitkö muuten, mistä penkkariajelujen perinne on saanut alkunsa? Ylioppilaskirjoitusten alkuaikoina kaikki Suomen abiturientit kokoontuivat ylioppilaskirjoituksiin Helsinkiin. Nämä ajot maakunnista kohti pääkaupunkia ovat synnyttäneet ajeluperinteen, joka ei enää ole ihan niin arvokas kuin on aikanaan ollut… Hyvinkään Sveitsin lukion penkkarit kuvina – ole hyvä! sveitsin perinteeseen kuuluu, että aamiaisen lopuksi opettajat laulavat abeille. Joka vuosi sama kohta saa abit naurahtamaan ääneen. Siinä lauletaan, kuinka abeilla on risteilyllä suuri tehtävä ja vastuu: ”monta hurjaa opea / teidän täytyy vahtia”. Gaalassa esitetyssä videossa näimme muun muassa, kuinka hyvät nukkumaominaisuudet abisohvassa on, kuinka ykkösten meikkiopastuksen jälkeen abipoikakin on kuin supermalli ja kuinka parkkipaikan saaminen joskus ottaa koville. Kakkoset kantoivat abit rekkojen lavalle. Näytti, että joidenkin olisi tehnyt mieli vain jäädä lukion turvaan, mutta niin vain viimeisetkin raahattiin koulusta pois. Vielä viimeiset karkit vilkuttajille ja sinne menivät. Tenteissä nähdään!

Koulutuksessa on tulevaisuus

Koulussamme vieraili 28.1 Kirkon Ulkomaanavusta Laura Vanhanen luennoimasta kehitysyhteistyöstä. Luennon pääteemana hän käsitteli koulutuksen merkitystä paremman tulevaisuuden mahdollistajana. Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyötä tekevä järjestö. Se usein tarjoaa apuaan maissa, joista muut apua ja turvaa antavat järjestöt ja tahot ovat poistuneet. Kirkon Ulkomaanapu keskittää avustustoimintansa erityisesti lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Se pyrkii vahvistamaan heikossa asemassa olevien lapsien oikeuksia kaikilla tasoilla: hengissä säilymisen turvaamisesta koulutuksen järjestämiseen. Sen toimesta on järjestetty peruskoulutusta pakolaisleireillä ja perustettu ammattikouluja esimerkiksi Ugandaan ja Kongoon. Peruskoulutus luo lapsille turvaa ja mielekästä tekemistä sekä jäsentää arkea epävarmojen olosuhteiden keskellä. Ammattikoulutus puolestaan avaa tien työelämään ja itsenäisyyteen. Ne nuoret, jotka käyvät koulua, ovat huomattavissa pienemmässä riskissä joutua terrorismin, rikollisuuden ja lapsisotilasvärvääjien uhreiksi. Vanhanen käsitteli luennossaan myös turvapaikanhakijoihin ja pakolaisuuteen liittyviä kysymyksiä uudesta ja pysähdyttävästä näkökulmasta. On todettu, että sekä pakolaisleireillä että turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa kotoutumista ja yhteishengen luomista vahvistavana tekijänä on toiminut jalkapallon pelaaminen. Jalkapalloa pelataan hyvin monenlaisissa olosuhteissa ja kaikkialla maailmassa. Pelaamismahdollisuuden järjestäminen ei vaadi suuria investointeja ja kaikki, sukupuolesta, iästä tai taidoista riippumatta, voivat siihen osallistua. Tätä toimintaa tukemaan on perustettu joukkue …

Tulossa: hyvinvointia

Lukiossamme vietetään tulevalla viikolla hyvinvointi- ja energiansäästöviikkoa. Ohjelmassa on muun muassa rentoutusharjoituksia sekä musiikkiesityksiä. Pääsin jututtamaan viikosta hyvinvoinnin osalta paljon tietävää koulumme kuraattoria Päivi Valkeapäätä. Hän kertoi lukiossamme toimivasta Hyvinvointikioskista ja vastasi muutamaan muuhunkin kysymykseeni koskien teemaviikkoa. Mitkä ovat kolme keskeisintä asiaa, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme? – Isot kokonaisuudet, kuten lepo, ravinto ja sosiaaliset suhteet. Myös turvallisuuden tunne on hyvin tärkeää. Mihin asioihin oppilaiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota viikon aikana? – Hyvinvointiviikon ympärille on luotu hyvin monipuolinen ohjelma, joka käsittää myös kulttuurin. Olisikin hyvä, jos viikon aikana kiinnitettäisiin vielä normaalia enemmän huomiota kulttuurin vaikutuksista hyvinvointiin. Mikä on Hyvinvointikioskin idea? – Hyvinvointikioskin ideana on tulla kohtaamaan ihmisiä ja juttelemaan matalalla kynnyksellä. Kioski tuo eri tahoja, kuten Hyvinkään nuorisotoimen tutuksi oppilaille. Kioski toimii hyvinvointiviikon maanantaina klo 11–13. Miksi hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeitä ottaa esille kokonaisen viikon muodossa? – Hyvinvointi on tärkeä asia ja koko vuoden teemana. Sille omistettu kokonainen viikko on opiskelijahuoltoryhmän suunnittelema kokeilu, jonka vaikutukset toivottavasti ovat positiivisia. Lisäksi Valkeapää kertoi tulevan viikon suunnittelussa mukanaolon olleen mukavaa ja opettajien tuoneen omaa osaamistaan mukaan järjestelyihin. Lopputerveisinä hän …

Vaelluskurssilla Seitsemisessä

Vaelluskurssi järjestetään vuosittain yhteisesti LI18- ja BI13-ryhmien kesken. Kurssiin sisältyy viikonlopun kestävä vaellus sekä muutama oppitunti ennen ja jälkeen vaelluksen. Oppitunneilla opeteltiin tärkeitä erätaitoja trangian kasaamisesta jokamiehenoikeuksiin. Tunneilla opittua päästiin soveltamaan Seitsemisen kansallispuistossa, joka oli kohteemme tänä vuonna. Vaellukseen sisältyi luontopolkuja, pieniä tehtäviä, iltaohjelmaa leirinuotiolla, uimista ja itse vaeltamista rinkat selässä. Tekemistä reissusta ei puuttunut. Mielestämme parasta oli päästä tutustumaan paremmin ihmisiin, joiden kanssa oli ennen vaihtanut muutaman sanasen muilla tunneilla, jos sitäkään. Ensimmäisellä tunnilla meiltä oppilailta kysyttiin aikaisempaa retkeilytaustaa. Osalle homma oli jo tuttua, kun taas toiset olivat lähdössä elämänsä ensimmäiselle vaellukselle. Jo hallussa olleista taidoista oli hyötyä ja toisia autettiin. Yhteishenki oli hyvä ja meininki rento. Mielestämme vaelluskurssi sopiikin jokaiselle retkeilystä kiinnostuneelle, oli aikaisempaa retkeilytaustaa tai ei. Seitseminen sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärvellä. Merkittyjä reittejä kansallispuistossa on yhteensä 60 kilometriä, joista osa on myös esteettömiä. Seitsemisessä on suota, vanhaa aarnimetsää ja harjuja, joten vaihtelevaa luontoa löytyy. Seitsemisessa on monenlaisia nähtävyyksiä. Koveron kruununmetsätorppa esittelee viimevuosisadan alun elämää, ja se on perustettu vuonna 1850, mutta vanhin rakennus on rakennettu 1870 . Tila on kunnostettu, ja se on …