Kirjoittaja: svetari

Vaelluskurssi yhdistää opiskelun ja retkeilyn

Vaelluskurssi meni kokonaisuudessaan hyvin ja siellä oli hauskaa. Vaeltaminen paikasta toiseen oli hyvää liikuntaa ja luonnon helmassa ruoka maistui hyvältä. Kurssilla tutustuimme uusiin ihmisiin ja saimme aikaan hyviä keskusteluja leirinuotiolla. Vaelluksella saimme myös nähdä erilaisia luonnon nähtävyyksiä ja pääsimme uimaan. Vaelluskurssilla yhdistyy retkeily ja opiskelu. Pääasiassa se on vaeltamista, luontoon tutustumista ja leiritaitojen harjaannuttamista. Päivällä vaelletaan rinkan kanssa kauniissa luontomaisemissa, ruuat tehdään itse retkikeittimellä ja yöt nukutaan teltoissa. Leirillä oppii muun muassa sytyttämään nuotion, kasaamaan teltan, pakkaaman rinkan oikein, tekemään erilaisia solmuja ja hyödyntämään jokamiehenoikeuksia. Retkellä voi saada uusia ystäviä ja unohtumattomia kokemuksia.

Liikuntapäivän tunnelmia

Syksyn liikuntapäivää vietettiin tänä vuonna vaihtelun vuoksi Perttulan kentillä. Sää melkein suosi, mitä nyt välillä vähän ripsautteli muutaman pisaran vettä. Sekä sportti- että höntsä-sarjoissa ei vauhtia ja liikunnan riemua puuttunut, kun yhtenäisiin peliasuihin pukeutuneet joukkueet mittelivät paremmuudesta. Vaikka pisteitä ei laskettu ja voittajia kruunattu, kentillä näkyi pelkkiä voittajia ja vääntöä jokaisesta pallosta, kiekosta tai puupölkystä, lajista riippuen. Lisäksi noin 40 opiskelijan ryhmä lähti patikkaretkelle kohti Erkylän majaa ja takaisin. Perinteinen opiskelijat vastaan opettajat -ottelu käytiin ultimatessa. Tiukka peli päättyi opiskelijoiden 2 -1-voittoon. Svetari onnittelee voittajia ja lohduttaa opettajia, että hyvin pärjäsitte kovalle vastustajalle. Palataanpa vielä viime torstain tunnelmiin pelikentille ja maastoon. Norsupallo Mölkky Lumisota Jalkapallo Rantalentis Ultimate Evästauko Patikalla Opiskelijat vastaan opet ultimatessa

Biologian retki eläinmuseoon

Retkellämme eläinmuseossa opin paljon uusia asioita. Opin esimerkiksi, että Luomus ei ole vain eläinmuseo vaan myös tutkimuslaitos, jossa tutkitaan erilaisia eläimiä ja tunnistetaan uusia lajeja tai tunnistamattomia lajeja. Luomuksessa tehdään paljon DNA-tutkimusta. Esimerkiksi aikuisen kärpäsen jalasta otetusta palasta voidaan erottaa yksi geeni. Geeni PCR-monistetaan, ja monistettua geeniä voidaan tutkia ja verrata moniin eri hyönteisiin ja siten saadaan lopputulos, mikä laji on kyseessä. Museossa kiertäessä pääsimme myös kellariin ja katsomaan eläinten nahkoja, jotka sinne on säilötty. Museolla on 9 miljoona näytettä, joista 7 miljoonaa on hyönteisiä. Kaikki nahat, näytteet ja ötökät ovat tutkimustarkoituksiin. Yhtä ja samaa eläintä on paljon, koska näytteitä ei voi olla koskaan liikaa: tulos vahvistuu, mitä useampaa tutkii. Myös jos halutaan tutkia eläimen DNA:n kehitystä, täytyy näytteitä olla pitkältä aikaväliltä. Luomuksessa kaikista näytteistä ja nahoista voi saada DNA:ta, sillä uudet DNA:n tutkimismenetelmät ovat mullistaneet kaiken. Nahat säilötään joko litteinä tai ”torpedoina” eli täytettynä. Esimerkiksi säilössä on 22 000 tunturisopulia. Luomuksessa tutkimus- ja museotyö kohdistuvat uhanalaisuuteen: sitä yritetään estää ja tutkitaan, miksi jotkin eläimet hävisivät. Vesikon turkkeja on myös Luomuksessa. Vesikko kuoli sukupuuttoon 1970-luvulla. …

Luonnontiederetki Helsinkiin

Retken ensimmäinen kohde oli Biomedicum eli Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ja HUS:n ylläpitämä tutkimus- ja opetuskeskus. Asetuimme kuuntelemaan luentoa kantasolututkimuksesta. Kantasoluthan ovat soluja, jotka kykenenevät erilaistumaan eri kudoksiksi. Heti luennon jälkeen pääsimme näkemään kantasoluja, jotka oli erilaistettu haiman soluiksi tarkoituksena kehittää hoitokeinoja diabetekseen.   Seuraavaksi saimme tutustua sekvensoinnin saloihin. Sekvensoinnilla tarkoitetaan DNA:n emäsjärjestyksen selvittämistä. Ymmärsimme, että kehitys alalla on huimaa: DNA:ta pilkotaan nykyisin ääniaaltojen energialla! Biomedicum-vierailumme päättyi viilentävään piipahdukseen Biopankkitiloissa, jossa säilytetään kudosnäytteitä nestemäisessä typessä -180 C:n lämpötilassa. Tavoitteena HUS:lla on kerätä verinäytteet kaikilta alueen asukkailta. Näytteitä kerätään eristyisesti tutkimustarkoituksiin. Evästauko odotti Seurasaaressa. Seurasaaren kävelyreittien, vehreän luonnon, kahvilaravintolan  ja ulkoilmamuseon virkistäminä siirryimme lähellä sijaitsevaan Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen. Vaelsimme oppaan johdolla läpi Tamminiemen huoneiden ja kuuntelimme värikkäitä tarinoita Kekkosen elämästä presidenttinä. Kierros päättyi tervan tuoksuiseen hirsisaunaan, jonka löylyissä on päätetty Suomen asioista.

Pyöräilyn iloa luonnontiedepäivänä

Oli kaunis loppukeväinen poutasää: aurinko paistoi, oli hieman pilvistä ja tuulista – täydellinen sää tehdä pyöräretki Takojalle ja takaisin. Muiden lähtiessä busseilla kohti omia luonnontiedepäivän retkiään kokoonnuimme muiden pyöräilijöiden kanssa koululle, valmiina aurinkoiseen päivään ja pitkään pyörälenkkiin. Ilmoittauduimme aulassa odottavalle Jaakko-rehtorille, minkä jälkeen saimme matkaeväspussin. Kun kaikki olivat ilmoittautuneet Jaakolle, siirryimme ulos odottamaan alkuohjeistusta. Kun kypärät olivat päässä, alkuohjeistus annettu ja mieli täynnä hyvää retkimieltä, kolmenkymmenen pyöräilijän joukko lähti pyöräilemään kohti opettaja Jukka Hongiston kotia Takojalla. Pyörämatka kulki Vanhan kolmostien kautta Noppoon, josta ajoimme Suomiehen kautta päämääräämme Takojalle. Tämän jälkeen aikamme pyöräiltyämme päädyimme Vantaanjoen varrelle, josta saimme otettua hyviä kuvia. Ilman enempiä välipysähdyksiä teimme loppurutistuksen päämääräämme. Pysähdyimme Jukan talon pihaan ansaitulle evästauolle. Tauon aikana eväitä syödessämme pääsimme ihastelemaan monia asioita, kuten Jukan kotitaloa. Vaikka talo näyttikin päällepäin tavalliselta maatalolta, siinä oli silti mielenkiintoinen seikka, joka teki siitä ainutlaatuisen: pienessä puisessa omakotitalossa – keskellä metsää ja peltoja – on tähtitorni. Vaikka tähtitorni ei ole maailman suurinta kokoluokkaa, se on silti aivan mykistävä näky (näin maallikolle, joka ei kauheasti tähtitieteistä perusta). Eivätkä ihastelun aiheet loppuneet tähtitorniin. Auringon …

Retki Parolan panssari- prikaatiin ja -museoon

Retken eri aihepiireissä oli muun muassa Suomen lähihistoriaa, yhteiskuntaoppia sekä eri luonnontieteitä kuten fysiikkaa, kemiaa ja maantiedettä. Saavuttuamme varuskunta-alueen portille meidät opasti vierailukohteisiin kapteeni Ari Viitala, joka myös piti meille luennon Parolan panssariprikaatin toiminnasta ja varusmieskoulutuksesta viime vuosikymmeninä sekä esitteli myös alueen historiaa sotilaskoulutusalueena alkaen 1500-luvulta. Mielenkiintoisina toimintamuotoina mainittiin esimerkiksi pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen operointi Parolasta käsin, elektroninen sodankäynti sekä mekanisoidut ja moottoroidut taisteluosastot. PSPR:ssä toimii myös aktiivisesti sotilassoittokunta. Varusmiehet voivat alkukoulutuksen jälkeen erikoistua useampaan erilaiseen toimintaan, erikoisuutena esimerkiksi sotilaskäyttöön tarkoitettujen harjoitussotapelien koodaukseen, josta he saavat myös työharjoittelutodistuksen. Luennon jälkeen tutustuimme hallissa harjoituksissa käytettäviin panssarivaunuihin, esimerkiksi Leopardeihin. Seuraava kohde oli varusmiesruokala, koska ”armeija marssii vatsallaan”. Ruokana oli makaronilaatikkoa, ja kyllä se maistuikin hyvältä! Sitten mentiin Sotkuun munkkikahveille. Iltapäivällä panssarimuseossa kaksi evp upseeria esitteli panssariaseen kehitystä 1900-luvun alusta nykypäivään. Halleissa ja kentällä oli panssarikalustoa, johon sai ottaa lähempää kontaktia. Tämä olikin retken parasta antia, kun sai kiipeillä vaunujen kyytiin. Kotimatkalla bussissa pidimme vielä tietovisailun opintomatkan kohteista. Seuraavassa huoltajan kommentti onnistuneesta opintomatkasta: ”Harvoin on nuori mies ollut retken jälkeen noin innoissaan kuin Parolasta palatessaan. Oikein onnistunut päivä!”

Retkellä Porvoossa luontoa ja kulttuuria

Yksi kevään 2016 luonnontiedepäivän retkistä suuntasi Porvooseen. Retkeen yhdistyi luontoa, kulttuuria ja historiaa. Menimme luontopolulle Ekuddeniin, joka on valtakunnallisesti merkittävä lehtojensuojelualue. Porvoon empirekeskustassa vierailimme kansallisrunoilija J. L. Runebergin kotimuseossa, ja kiertelimme vielä opastetusti ja omatoimisesti Porvoon keskiaikaisessa vanhassa kaupungissa. Vanha Porvoo teki vaikutuksen retkeläisiin: ”Oli mukavaa tutustua Suomen yhteen kauneimmista kaupungeista.” Yhtymäkohtia koulussa opiskeltuunkin löytyi: ”Rakastan ruotsia, joten oli mielenkiintoista kuunnella oikeassa ympäristössä.” ”Luontopolku oli ihana. Ruokailupaikka oli todella kaunis, ja maisemaa olisi voinut katsella enemmänkin. Lintutornista oli hauska katsella maisemia ja ihania joutsenia.” ”Oli ihana päästä luontoon, rauhaan, eroon arjesta.” ”Luontopolulla oli mukavaa ja rentouttavaa kävellä.” ”Luonto oli kaunis ja metsäreitti kiva.” ”Runebergin kotimuseo oli kiva kohde. Opin uutta siellä.” ”Erikoisin juttu oli Runebergin museossa olleet valaan hetulat.” ”Runebergin kotitalo oli hyvin vaikuttava, ja asiat olivat säilyneet ihmeen hyvin.” ”Ihanat punaiset rakennukset joen varrella” ”Kaupunkikierros oli mielenkiintoinen, ja halusin kuulla koko ajan lisää.” ”Vanha kaupunki oli tosi nätti, ja koska oli kaunis ilma, siellä oli kiva kävellä ja katsella ympärille.” ”Porvoon kirkko oli kiehtova, ja siellä olisi mielenkiintoista käydä uudestaan, kun on enemmän aikaa.” ”Vanha kaupunki oli …

Retki Biotieteiden laitokselle

Tiistaina 3.5. lähdimme BI10-ryhmän kanssa Viikkiin Biotieteiden laitokselle opettajamme Sirpa Tarvaisen johdolla opiskelemaan mikrobiologiaa ja tutustumaan laboratorioihin. Retkellä pääsimme suorittamaan erilaisia mikrobiologiaan liittyviä töitä melko omatoimisesti, ja oli mukava päästä työskentelemään uuteen ympäristöön ja tekemään uusia tutkimuksia ja oppimaan sitä kautta lisää. Tehtävänä oli erilaisilla kokeilla selvittää annetusta näytteestä, mikä bakteeri oli kyseessä. Käytimme menetelminä värjäystä ja tutkimme mikroskoopilla sekä seurasimme, miten näyte reagoi tiettyjen asioiden kanssa. Lopputulos oli melko selkeä. Laboratoriokierroksella pääsimme näkemään erilaisia työtiloja ja työvälineitä sekä DNA:ta monistavan PCR-koneen. Reissussa opin uutta erilaisista laitteista ja tutkimusmenetelmistä, ja oli kiinnostavaa saada tietoa eri menetelmistä ja ylipäätään kaikesta, mihin mikrobiologiia voidaan soveltaa. Retki Biotieteiden laitokselle oli hyvin antoisa ja toi mukavasti vaihtelua opiskeluun ja oli mukava päästä tekemään itse töitä ja myös oppimaan muutenkin uutta aiheesta.

Jussista tulee juristi

Kuka olet? Olen Jussi Lintunen, nykyään helsinkiläinen opiskelija. Kirjoitin ylioppilaaksi muutama vuosi sitten Hyvinkään Sveitsin lukiosta. Mitä teet nykyään? Opiskelen oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Lukion jälkeen pidin pari välivuotta, joiden jälkeen lähdin opiskelemaan tuotantotaloutta Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. En kuitenkaan nähnyt sitä parhaana mahdollisena vaihtoehtona, joten toteutin mielessäni aina silloin tällöin hautuneen ajatuksen oikikseen hakemisesta, mikä on osoittautunut erittäin hyväksi päätökseksi. Mikä sinusta tulee isona? Edellä esitetyn perusteella minusta tulee isona oikeustieteiden maisteri, toisin sanoen lakimies. Mitä teet tai mitä haaveilet tekeväsi kymmenen vuoden kuluttua? Lakimiehen ammatissa voi työllistyä moniin erilaisiin työtehtäviin, mikä on yksi koulutuksen hyvistä puolista. Julkista sektoria enemmän kiinnostaa mahdollisesti kuitenkin yritysmaailmassa työskenteleminen, joten mielelläni näkisin itseni mielenkiintoisissa työtehtävissä asianajotoimistossa tai jonkin yrityksen palveluksessa. Yksi kiinnostava vaihtoehto olisi myös kansainvälisten asioiden, esimerkiksi EU-oikeuden parissa työskenteleminen. Mikä sai sinut valitsemaan ysillä nimenomaan Sveitsin lukion? Olin pitkään kahden vaiheilla kumpaan Hyvinkään lukioista menisin. Lopulta Sveitsin eduksi päätöksen käänsi viihtyisämmän oloinen ympäristö sekä tuttavilta kuullut positiiviset kommentit hyvästä opetuksesta ja positiivisesta ilmapiiristä. Mikä on paras muistosi Sveitsin lukiosta? Lukioaikoihin liittyy paljon hyviä muistoja, unohtamatta esimerkiksi penkkareita ja …

Vanhojen tanssit 2016

Kun abit oli saatu kannettua rekkoihin ja risteilylaivakin seilaamaan Itämerelle, valloittivat vanhat tanssilattian niin lukiolla kuin illalla Martissakin. Koululla vielä ilmeet olivat vähän vakavat, kun poloneesilla aloitettiin, mutta viimeistään illalla kasvot sulivat hymyyn. Vielä kerran hyvinkään Sveitsin lukion vanhat 2016, ole hyvä!   Viimeiseen tanssiin otettiin yleisö mukaan. Kikapo sujui hyvin ihan ensikertalaisiltakin.