Kirjoittaja: svetari

Tutor-kurssilla

Tutor-kurssi järjestetään vuosittain valmentamaan uusia avustajia, tutoreita, seuraavan vuoden ykkösille. Nimi ”tutor” viittaakin sanaan tutoriaali. Tutortoimintaa on koulussamme järjestetty jo 15 vuotta. Kurssin suorittaneet opiskelijat toimivat rehtorin ja opon apuna vastaanottamassa uusia opiskelijoita kesäkuussa tutustumispäivänä sekä avustavat syksyllä ryhmänohjaajia uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä. Lisäksi he toimivat oppaina avointen ovien päivinä sekä avustavat vanhempainiltojen kahvituksissa. Kurssilla harjoitellaan myös vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Tutorkurssi toteuttiin Hyvinkään Yhteiskoulun lukion ja Sveitsin lukion yhteisenä kurssina 5. jaksossa molempien lukioiden tiloissa. Kurssilaiset olivat ykkösvuoden opiskelijoita, ja supertutoreina eli päävalmentajina oli kakkos- ja kolmosvuoden opiskelijoita. Yhteensä opiskelijoita oli kurssilla 26, ja tutor-opettajana liikunnan ja terveystiedon opettaja Reetta Rautio. Kurssiin kuului tutorretkipäivä Sääksin leirikeskuksessa. Tutorleiri Sääksin leirikeskuksessa Tutorleiri järjestettiin Sääksin seurakunnan leirikeskuksessa. Bussi nappasi reippaat opiskelijat koulumme pihalta perjantaiaamuna 28.4. Bussin saavuttua leirikeskukseen tutoreille tarjoiltiin maukas aamupala, jonka aikana supertutorit perehdytettiin päivän tehtäviin. Tämän jälkeen keräännyttiin tehtäväsaliin ja ensimmäiset tehtävät tutustumiskierroksen ohella aloitettiin. Sen jälkeen pikkututorit jaettiin neljään ryhmään ja kaksi ryhmistä lähti supertutoreiden kanssa pihalle, ja loput kaksi ryhmää jäivät nuorisokeskuksen kouluttajan Marjo Kuuselan hoivaan. Ulkona supertutorit järjestivät ryhmätoimintaa ja ongelmanratkaisutaitoja edistäviä leikkejä. …

Eläinten elämää tutkimassa

Kävimme Tutkimme eläimiä -kurssilla Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä. Tutkimme eläinten käyttäytymistä eli etologiaa, ja aikaa oli noin kaksi tuntia. Saimme tehtävämonisteet, joista toinen oli etogrammi. Tehtävänä oli tarkkailla yhden lauman yksilön käyttäytymistä kymmenen minuutin ajan ja merkitä sen toiminnat ylös. Täytin etogrammini barberiapinaa seuraamalla. Toisessa tehtävämonisteessa oli kysymyksiaä suokukosta, pikkumangusteista, papukaijoista, laiskiaisesta ja agutista, sekä Kissalaakson kissaeläimistä. Saimme lisäksi taustatietoa joistain eläimistä monisteella. Retkipäivällemme sattui hyvä sää, ja monet eläimetkin olivat tulleet aurinkoon lämmittelemään. Aktiivisimpia eläimiä kierroksellamme olivat saukot, joille oli juuri annettu särkiä ruuaksi. Kaikkia kissalaakson eläimiä emme nähneet. Korkeasaaren laumaeläimet havainnollistivat hyvin tunnilla opittuja käyttäytymiseen liittyviä teorioita. Huomasimme myös, että eläimillä täytyy olla aktiviteetteja häkeissään. Kaiken kaikkiaan retki oli onnistunut, vaikka aikaa olisi saanut olla enemmän.

Vaalipaneeli ja varjovaalit

Kuntavaalien lähestyessä halusimme levittää tietoa vaaleista ja ehdokkaista ja saada nuoret liikkeelle ja äänestämään. Tästä johtuen tiistaina 28. maaliskuuta Sveitsin lukion aktiivinen oppilaskunta järjesti lukiolla kuntavaalipaneelin. Kouluumme kutsuttiin nuoria 18 – 30-vuotiaita ehdokkaita eri puolueista kertomaan mielipiteistään ja tavoitteistaan sekä siitä, kuinka he edistäisivät meidän nuorten asioita kunnassamme. Mukana oli ehdokkaita perussuomalaisista, sosiaalidemokraattisesta puolueesta, vasemmistoliitosta, vihreistä ja kokoomuksesta. KDP:n ja keskustan ehdokkaat eivät ikävä kyllä päässeet osallistumaan. Tilaisuus alkoi Joni Rasimuksen musiikkiesityksellä. Tämän jälkeen ehdokkaat esiteltiin ja heiltä kysyttiin lämmittelykysymyksiä, joihin he vastasivat yksinkertaisesti kyllä tai ei. Lämmittelykysymyksiin kuului muun muassa, pitäisikö koulussa olla kasvisruokapäivä, pitäisikö äänestysikä laskea 16 ikävuoteen sekä onko kaikkien kuntalaisten tarpeet huomioitu tasa-arvoisesti. Ensimmäiseen kahteen suurin osa vastasi kyllä, mutta kolmanteen suurin osa näytti punaista eli ei-korttia. Lämmittelykysymysten jälkeen ehdokkaille esitettiin laajempia kysymyksiä muun muassa maahanmuutosta ja digitalisaatiosta. Monissa kysymyksissä ehdokkailla oli paljon yhteneviä mielipiteitä, mutta aiheesta riippuen vastaukset saattoivat vaihdella hyvinkin paljon. Kysymysten lisäksi ehdokkaita asetettiin keskenään myös kaksintaisteluihin, joissa he saivat väitellä jostakin asiasta. Kaikkein kuuminta keskustelua tuli perussuomalaisten ja vihreiden välillä maahanmuutosta, ja annoimmekin ajan mennä sovittua pidempään …

Kaikkien Kalevala?

Olen opettanut äidinkieltä ja kirjallisuutta pian kaksikymmentä vuotta lukiossa. Jokaisella kurssilla minulta jossakin vaiheessa kysytään: Mitä hyötyä tästä on? Mietin sitä välillä itsekin. Mitä hyötyä on tunnistaa runosta metaforat? Mitä hyötyä on siitä, että osaa eritellä tekstistä retorisia keinoja? Mitä hyötyä on siitä, että muistaa kaikki Kalevalan henkilöt ja tapahtumat? Jos ajatellaan välitöntä ja konkreettista hyötyä, niin vastaukseni olisi ”ei”, ellet aio osallistua Kalevala-aiheiseen Haluatko miljonääriksi -ohjelmaan. Koulussamme järjestettiin Kalevalan päivänä 28.2.2017 tietovisa opiskelijoille Kalevalasta. Miksi juuri tänä vuonna eikä aiempina vuosina? Itsenäinen Suomi juhlii satavuotissyntymäpäiviään, ja Kalevala on erittäin keskeinen osa suomalaista kulttuuria, taidetta ja kansallista identiteettiä ja sen luomista. Suomalaisuusmiehillä kuten J.V. Snellmanilla, J.L. Runebergillä ja Elias Lönnrotilla oli Euroopassa 1800-luvun alussa levinneen nationalismin ja kansallisromantiikan mukainen tavoite ja haave yhdistää Suomessa asuvat heimot ja kansallisuudet yhdeksi kansaksi. Olennaisena osana tätä prosessia nähtiin suomenkielinen kirjallisuus ja kansanrunouden kerääminen ja julkaiseminen. Sen tuloksena syntyi Kalevala 1835. Me kaikki olemme tutustuneet Kalevalaan viimeistään koulussa. 1980-luvulla yläkoulussa kansalliseepostamme luettiin vuorotellen rivi riviltä. Sen voisi kuvitella tappaneen monen innostuksen. Onneksi kaikkialla opetus ei ollut tällaista silloinkaan eikä …

Kauniit ja komeat tanssiin valssin

Eilen saatiin abit kannettua talosta. Tänään lukion vanhimpien korko- ja lakerikenkiin astui uusi sukupolvi. Tämän aseman merkiksi puettiin päälle sifonkia ja tylliä, pantiin päälle frakkia ja kovat kaulaan – mutta mikä hienointa, tanssittiin, kuten pitkien perinteiden mukaan vanhat Suomen lukioissa tanssivat. Suomi 100 -teeman mukaisesti vanhojen tansseihin oli tänä vuonna otettu mukaan suomalaiseen kansantanssiin perustuva katrilli, joka sopi hyvin tanssittavaksi pastelleissa kansallispukujen sijaan. Iloinen ja reipas tanssi istui hyvin mukaan vanhojen tanssiohjelmistoon. Mutta kuten tanssit aina, poloneesilla aloitettiin ja tanssittiin sitten salin pienen koon vuoksi kahdessa vuorossa.

Penkkarien riemua

Sveitsin lukion penkkareita vietettiin taas perinteisin menoin. Aamu alkoi abien ja opettajien yhteisellä aamiaisella. Sämpylöiden ja kahvin lomassa abit kiittivät ja lahjoivat ryhmänohjaajansa, joita kehuttiin hyvin suoritetusta paimennustehtävästä ja mainittiin joa, että saattaa ikäväkin tulla, kun lakki on painettu päähän ja ollaan omillaan. Opettajat myös lauloivat tutuksi tulleet biisit laivalle lähtevistä ja pian tenteissä tavattavista abitytöistä ja -pojista. Salissa palkittiin vuoden tyylilyylit ja herkkupeput, kaikkien kaverit ja fitnessit. Vuoden opettaja oli saanut aikaisemmin jo vuoden seksikkäin matematiikan opettaja -palkinnon. Abivideo oli hauska! Abien ja opettajien itseironian taju oli ihailtavaa. Ehkä tämäkin on osa kuuluisaa Sveitsin lukion henkeä? Kun kakkoset olivat kantaneet abit rekkoihin, oli koulun vanhimpien viitta siirtynyt seuraavan sukupuolven harteille – ja abisohva saanut uudet valtiaat. Kuvat kertokoot loput penkkaripäivän kivasta tunnelmasta.

Susanna lukee lakia

Kuka olet? Olen Susanna, vuonna 2012 Sveitsistä ylioppilaaksi kirjoittanut. Mitä teet nykyään? Lukion jälkeen tuli tehtyä töitä, opiskeltua merkonomiksi ja nyt opiskelen oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Mikä sinusta tulee isona? Juristi. Mitä teet tai mitä haaveilet tekeväsi kymmenen vuoden kuluttua? Kymmenen vuoden kuluttua olen (toivottavasti) valmistunut ja toivon tekeväni mielenkiintoista työtä omalla alallani. Toivon tällä hetkellä pääseväni tekemään töitä ihan tavallisten ihmisten parissa, mutta eihän sitä koskaan tiedä mihin polku vie. Mikä sai sinut valitsemaan ysillä nimenomaan Sveitsin lukion? Sveitsi oli kohdallani oikeastaan aina selvä valinta. Olin kuullut paljon hyvää Sveitsistä tutuiltani, ja luonnontiedelinja tuntui luontevalta jatkumolta yläasteen luonnontiedeluokan jälkeen. Yseille järjestetty vierailu Sveitsiin vain vahvisti näkemystäni. Sveitsissä oli todella hyvä henki, ja tunsin itseni oikein tervetulleeksi. Mikä on paras muistosi Sveitsin lukiosta? Yksittäistä parasta muistoa on vaikea valita. Yleisesti lukioaika oli tosi mukavaa, ja edelleen parhaat ystävät ovat sieltä. Toki mieleen on jäänyt hyvin esimerkiksi vanhojen tanssit ja penkkarit, mutta lämmöllä muistelen ihan yksittäisiä oppituntejakin. Sveitsistä on aina ollut mahtavia opettajapersoonia. Mitä eväitä koet saaneesi Sveitsistä nykyiselle alallesi? Yleissivistyksestä on valtavasti hyötyä monella alalla, niin …