Kansainvälisyys

Kielikurssimatka Irlantiin

Ryhmä lukiolaisisa teki viiden yön yhdistetyn opintoretki- ja kielikurssimatka Dubliniin. Tarkoituksena tutustua irlantilaiseen kulttuuriin ja päästä käyttämään englannin kieltä aidossa ympäristössä. Viikkoon mahtui niin koulunkäyntiä kuin erilaisia retkiä. Opiskelijat asuivat irlantilaisissa perheissä.

Perheissä asuminen

Yhdessä perheessä asui kaksi tai kolme opiskelijaa. Perheet asuivat erilaisten etäisyyksien päässä Malahide-kylän keskustasta, ja monissa taloissa kaikki kolme opiskelijaa jakoivat yhden huoneen. Ensimmäinen suomalaisittain outo asia monille oli, että kengät pidetään sisällä jalassa. Vielä viikon varrellakin useasti sisälle tullessa alkoi hapuilla kengännauhoja, kunnes tapa muistui mieleen. Toinen kulttuurishokki olivat suomalaisesta näkökulmasta huonosti toimivat vessat ja suihkut. Veden alhaisen paineen vuoksi vessat eivät vetäneet ja suihkut toimivat heikosti.

Host-perheet olivat kuitenkin kaikkien mielestä mukavia, ja niistä huomasi, että ne ovat tottuneet majoittamaan opiskelijoita. Päivät sujuivat yleensä rutiininomaisesti, eikä perheen luona useimpina päivinä ehtinyt kuin syödä ja nukkua. Päivä alkoi aamiaisella ennen kielikouluun lähtöä. Seuraavan kerran kotiin tultiin illalliselle noin kuuden maissa, jonka jälkeen moni lähti vielä ulos. Kotiintuloaika oli iltakymmeneltä, mutta kellon tarkkoja siitä ei oltu.

Ruoka ei juuri eronnut suomalaisesta ruuasta muuten kuin kouluruuan (packed lunch) osalta. Ruoka kuitenkin tarjoiltiin suoraan lautasella, ja ruoka-ajat olivat usein perheen yhteisiä. Irlantilaiset vaikuttivat myös melko kovilta tupakoimaan, ja joitain opiskelijoita häiritsi erityisesti sisällä tupakointi.

Perheissä asuminen erosi mukavasti hotellissa asumisesta, ja siinä sai hieman käsitystä todellisesta irlantilaisesta arjesta. Kokemus irlantilaisesta kotikulttuurista oli kaikista outouksistaan huolimatta positiivinen.

Malahiden kylässä asuimme ja opiskelimme

Malahidestä oli hyvät yhteydet joka paikkaan, ja junamatka Dubliniin kesti noin puoli tuntia. Kylä oli mukavan simppeli ja pieni, eikä sinne oikeastaan edes voinut eksyä. Kylä oli ihanasti meren rannalla, ja koko paikka oli yhtä vihreyttä.

Kävimme ensimmäisenä päivänä kävelemässä aivan ihanassa Malahide Castlen ympäristössä. Paikka oli ihana suuri puisto, ja kun ilmakin oli vielä sinä päivänä niin hyvä, että oli todella mukavaa käydä kävelemässä siellä. Malahidessa oli paljon erilaisia taloja, ja huomasi kyllä, että siellä asui ihmisiä eri tuloluokista: osa taloista olivat superisoja ja mahtavia hienoine autoineen, mutta suurin osa taloista oli silti asiallisen ja mukavan näköisiä.

Jokapuolella Malahideä oli oikein siistiä. Ympäristössä ei ollut roskia, roskakoreja oli muutaman metrin välein. Talot olivat erittäin kauniita ja isoja. Ruokamahdollisuudet olivat laajat ja täynnä vaihtoehtoja. Liikenne oli hyvin rauhallista, ja iltaisinkin oli turvallista pienellä porukalla. Malahide on erittäin rauhallinen ja kaunis paikka matkustaa.

Malahidessa satoi vain yhtenä päivänä rakeita, mutta muuten sää oli hyvä pientä tuulta lukuun ottamatta.

Koulunkäyntiä Malahiden kylässä

Kielikurssiin kuului olennaisesti koulunkäynti. Oppituntimme olivat Malahiden kylän keskustassa kurssijärjestäjän tiloissa. Päivä alkoi joka päivä kello 9 ja päättyi 13.30. Noin kello 11 pidimme 15 minuutin lounastauon, jolloin söimme isäntäperheestä aamulla mukaan saamamme lounaan (leipää, sipsipussi, hedelmä ja suklaapatukka tms.). Lounastauolla oli myös hyvin aikaa käydä läheisessä Starbucksissa tai kaupassa.

Maanantaina muodostimme ryhmät, joissa työskentelimme loppuviikon. Ryhmät kisasivat toisiaan vastaan siitä, ketkä tietävät eniten Irlannista. Aloimme myös suunnittelemaan videoita, joita tekisimme seuraavat kaksi päivää.

Tiistain ja keskiviikon työstimme videoita mm. Suomen ja Irlannin eroista, katutaiteesta ja Malahiden kylästä. Viimeisenä koulupäivänä katsoimme yhdessä jokaisen ryhmän tekemän videon ja äänestimme omaa suosikkia. Lopuksi vielä leikimme ”Who am I” -leikkiä ja opettelimme vähän iirin kieltä.

Oppitunnit jakoivat opiskelijoiden välillä paljon mielipiteitä. Odotuksiltaan ne olivat paljon rennompia kuin ajattelimme. Odotimme niiden sisältävän paljon enemmän opiskelua. Pääasiassa oppitunneilla keskityimme puhumaan englantia ja opiskelimme hieman Irlannin omaa kieltä.

Monen mielestä oppitunnit olivat hyviä, ja he oppivat englantia eri tavalla kuin koulujen oppitunneilla, joissa keskitytään oikeinkirjoitukseen. Puhuminen oli tärkeää, ja keskustelimme tuntien aikana englanniksi paljon, mikä oli osan mielestä hyödyllistä.

Osa oppilaista myös piti oppitunteja hyödyttöminä, eivätkä he kokeneet oppineensa mitään uutta. Myös oppihuoneen huono ilma sai monet huonovointisiksi ja keskittyminen herpaantui, jolloin pienetkin asiat saattoivat alkaa ärsyttämään.

Kaiken kaikkiaan oppitunnit olivat onnistuneita ja hauskoja, sekä porukan yhteishenki parantui tuntien aikana.

Museovierailu Dubliniaan

Saimme kielikurssillamme tilaisuuden vierailla myös Dublinissa sijaitsevassa Dubliniassa, joka on viikinkiaikaisesta ja keskiaikaisesta Dublinista kertova museo. Talo oli vanha keskiaikainen kirkko, joka oli myöhemmin kunnostettu museon tarpeisiin.

Museossa oli kolme kerrosta: viikinkien kerros, keskiaikainen kerros ja arkeologiasta kertova kerros. Kolmannessa kerroksessa ei saanut ottaa kuvia, sillä siellä oli esillä oikeita arkeologisia löydöksiä, mutta viikingeissä ja keskiajassa oli sen sijaan paljon kuvattavaa, katsottavaa, luettavaa ja tutkittavaa.

Viikingit

Ensimmäinen kerros kertoi viikingeistä. Saimme nähdä erilaisia viikinkiaikaisia aseita ja opimme paljon sen aikaisten ihmisten kulttuurista. Viikinkien varusteista näki, että kyseessä oli merillä seilaava hyvin sotaisa kansa. Tekstiä oli luettavaksi ehkä jopa liikaakin, mutta tärkeimpänä tietona opimme, että viikingit tulivat Dubliniin 820- ja 830-luvuilla ja että ensimmäinen aluetta hallinnut kuningas oli Olaf Valkoinen.

Keskiaika

Toinen kerros kertoi keskiajasta. Elämä keskiajalla oli hyvin epävarmaa ja vaarallista. Kerroksessa käsiteltiin mustan surman vaikutusta, lääketieteen tasoa sekä hieman ihmisten elämää keskiajalla. Erityisesti keskityttiin mustaan surmaan (1348) ja kerrottiin, miten se vaikutti ihmisten elämään ja millaista silloin oli. Kerroksessa oli myös paljon ihmisten normaalista elämästä, esimerkiksi, mitä he söivät ja millaisia lääkkeitä oli ja paljon muuta.

Arkeologia

Kolmas kerros kertoi arkeologisista löydöksistä. Siellä oli paljon tietoa siitä, miten arkeologit kaivavat syvälle maahan ja mitä sieltä löytyy kunkin aikakauden osalta. Mieleen jäi parhaiten ihmisen luista yhteen kasattu luuranko. Se oli lasin sisällä oikeista luista koottu ihmisrunko, jolta puuttui sormia ja muitakin luita, mutta sen ymmärtää, koska se on niin vanha. Niistä luista oli myös koottu sen ihmisen tiedot ja saatu luotua kyseisen naisen kasvot. Kerroksessa oli monia kokeita, joita sai itse ratkoa, mikä oli meistä mukavaa.

Irlantilaista tanssia

Mitä se on?

Irlantilainen tanssi on Irlannista peräisin oleva ryhmätanssi, johon kuuluu perinteisiä tanssinmuotoja. Ne voidaan jakaa sosiaalisiin tansseihin ja esitystansseihin. Sosiaalisissa tansseissa parit ovat neliössä, kasvot vastapäätä olevaa kohti. Irlantilainen stepdance on mm. yksi esitystanssin tyyli. Siinä katsotaan vartalon jäykkää asentoa, jalkojen nopeaa liikettä sekä tarkkoja askelia. Tämä voi olla yksilö- tai ryhmälaji. Kilpailuja järjestetään ympäri maailmaa.

Miltä se tuntui?

Meillä oli neljä ohjaajaa. Kolme heistä oli nuoria noin 12 vuotiaita tyttöjä ja lisäksi heidän opettajansa. Aluksi tanssi näytti oudolta, mutta kun pääsimme kokeilemaan, tanssiminen oli yllättävän hauskaa. Ohjaajamme näyttivät meille mitä haastavimpia liikkeitä ja saimme myös yrittää niitä. Tanssitunnista jäi hyvät fiilikset, ja kaikilla vaikutti olleen mukavaa.

Vierailu Howtin kalastajakylään

Vierailimme Howtin kalastajakylässä tiistaina 25.4. Aurinko paistoi, mutta merenrantakaupungissa tuuli viilentää lämpötilaa huomattavasti.

Matkustimme kaksikerroksisella bussilla kylän kallioille, joista maisemat olivat henkeäsalpaavan upeat. Kiertelimme kapeita polkuja ympäri ämpäri, kunnes oli aika lähteä, vaikka osa ei ollutkaan samaa mieltä.

Tutustumassa Dubliniin

Tiistaina 25.4 kavimme myös kiertokävelyllä Dublinissa. Näimme paikkoja, kuten The Customs Housen seka Trinity Collegen. Opas tiesi kohteista paljon ja osasi kertoa niistä hyvin. Opimme paljon uusia asioita Dublinista ja Irlannista, kuten missä pääministeri asuu ja milloin parlamentti on talossa.  Jos lippu on salossa niin parlamentti on talossa.

Dublinissa on rockmusiikkimuseo.  Näimme monta hienoa rakennusta, kun kävelimme pitkin katuja Dublinissa. Sää kiertokavelyn aikana oli hiukan sateinen, mutta pärjäsimme oikein hyvin. Oppaamme kertoi meille Dublinin parhaat ostosalueet. Olisimme halunneet jäädä shoppailemaan, mutta kiertokävely jatkui eikä meille jäänyt aikaa shoppailla.

Kiertokavelyn lopussa kävelimme joustavan sillan yli. Sillasta oli tehty tarkoituksella joustava, että se kestäisi pidempään.

Vapaalla

Torstaina, matkamme toiseksi viimeisenä päivänä, suuntasimme heti oppituntien jälkeen junalla kohti Dublinia. Kaikki olivat odottaneet torstaita, sillä silloin meillä oli keskustassa pelkästään vapaata aikaa. Porukka hajaantui heti päästyämme juna-asemalta ulos. Osa lähti kohti ruokapaikkoja, ja osa suuntasi välittömästi keventämään lompakkoaan Dublinin ostoskaduille ja -keskuksiin.

Iltapäivän loppupuolella yksi porukoista lähti syömään maailmalla tunnettuun KFC-pikaruokaravintolaan. Porukassa oli mukana poikia (ja yksi tyttö), jotka lähtivät ottamaan mittaa itsestään ruokaa vastaan. Tunnin kuluttua heikoimmat olivat luovuttaneet ja tippuneet haasteesta pois. Jäljellä oli enää yksi urhea soturi, joka taisteli viimeisiä kanapopkorneja vastaan. Taistelu päättyi kuitenkin kanapopkornien voittoon, ja taistelulla oli tietenkin hintansa: kotimatkalla junassa lensi muukin kuin pelkkä hyvä läppä.

Mainokset