Vierailuja

Itämerikurssi Tvärminnessä

Lähtiessämme perjantaiaamuna 11.9. klo 7.15 kohti Tvärminneä, kaikki näyttivät siltä kuin olisivat halunneet jäädä kotiin nukkumaan. Istuimme bussissa kaksi tuntia aamun vasta valjetessa ja pääsimme perille Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle yhdeksän jälkeen. Meidän koulustamme mukana oli kahdeksan opiskelijaa opettajanaan Sirpa Tarvainen ja Espoon Tapiolan lukiosta neljä opiskelijaa ja opettaja Lasse Lindqvist. Kaikki olimme tulleet kurssille samasta syystä: se vaikutti mielenkiintoiselta. Meille oli kerrottu kurssin ohjelmasta, mutta emme tietenkään täysin tienneet mitä tapahtuisi, mutta pääpiirteissään meidän oli tarkoitus tutkia Itämerta ja sen eliöstöä.

Tvärminnen eläintieteellinen asema sijaitsee Hankoniemellä aivan meren rannalla. Alueella on mm. tutkija- ja opiskelija-asuntolat, päärakennus, akvaariorakennus, satama, sauna sekä yksityisasuntoja. Eläintieteellisellä asemalla työskentelee useita tutkijoita, jotka perehtyvät mm. Itämeren olosuhteisiin ja ympäristömuutoksiin. Tvärminnen asema ottaa usein vastaan opiskelijoita tutustumaan Itämereen sekä tutkimusten ihmeelliseen maailmaan.

Heti perjantaina lähdimme tekemään hyvin mielenkiintoista ja hauskaa tutkimustyötä tutkimusalus Sadurialla. Tarkoituksenamme oli ottaa Itämerestä näytteitä, joita myöhemmin pääsisimme tutkimaan tarkemmin. Olimme saaneet tutkimusaluksen lisäksi käyttöömme aluksen kapteenin ja kansimiehen, jotka opastivat meitä yhdessä opettajiemme kanssa.

094

Ensimmäiseksi otimme kaksi pohjamutanäytettä 10,5 metrin syvyydestä jonkinlaisella metallikouralla. Pohjamutanäytteiden tarkoituksena oli saada selville, kuinka hapekasta vesi siinä kohdassa Itämerta on ja minkälaista eliöstöä siellä on. Silmäillessämme pohjamutanäytteitä pystyimme huomaamaan mustia ja vihreitä kohtia sen pinnalla. Tämä tarkoittaa, että siinä kohdassa Itämerta on hapekasta vettä, sillä kaikki vihreät kohdat olivat merkki hapekkuudesta.

Seuraavaksi oli tarkoitus ottaa muita näytteitä, joten vaihdoimme paikkaa. Ankkuroimme aluksemme 33 metrin syvyiseen kohtaan ja otimme vielä kaksi pohjamutanäytettä vertailun vuoksi tästä syvyydestä. Näytteistä huomasi, että 33 metrin syvyydessä oli hapettomampaa ja että mudan rakenne oli hienojakoisempaa. 10,5 metrin syvyydestä otetut näytteet olivat kiteisiä, kuin täynnä hiekanhippuja, joita taas 33 metrin syvyydessä ei ollut.

039

Seuraavaksi jakauduimme neljään ryhmään ja sijoittauduimme eri puolille alusta ottamaan näytteitä opettajien ja kansimiehen johdolla. Ensimmäisessä pisteessä otimme jokainen oman kasvi- ja eläinplanktonnäytteen niihin tarkoitetuilla haaveilla. Jo silmillä pystyi havaitsemaan liikettä näytepulloissa, mutta vasta myöhemmin pääsisimme tutkimaan planktoneita paremmin.

Seuraavassa pisteessä pääsimme jokainen tutkimaan Itämeren näkösyvyyttä. Tämän tutkimiseen käytimme valkoista levyä, jonka laskimme niin syvälle, että vielä kykenimme sen näkemään. Mittauskohdassa näkösyvyys oli noin 2,5 metriä. Viimeisessä pisteessä otimme vesinäytteen eri syvyyksistä ja otimme myös ylös kunkin näytteen lämpötilan. Tarkoituksena olikin tutkia veden lämpötilaa eri syvyyksissä, ja pystyimme huomaamaan, että veden pintakerrosten ja pohjakerroksen välillä ei ollut monen asteen lämpötilaeroa.

028

035

Kun olimme saaneet näytteet ja mittaukset tehtyä, oli aika vaihtaa vielä viimeisen kerran paikkaa ja laskea iso trooli Itämeren pohjaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada käsitys siitä, millaisia eläimiä Itämeren pohjalla elää. Vedimme troolia noin 15 minuutin ajan aluksen perässä, ennen kuin nostimme sen takaisin pintaan. Tyhjensimme troolin sisällön isoon mustaan laatikkoon, joka tuli aivan täyteen liejusimpukoita, kilkkejä ja kaloja.

Tutkimusalus Sadurialla tutkimustyön tekeminen oli luultavasti koko vesikurssin huippuhetki. Oli hyvin mukava olla merellä, hyvällä säällä, hyvässä porukassa ja tehdä mielenkiintoisia tutkimuksia Itämeren eliöstöstä.

047

Illalla oli vuorossa tutkimusaluksella nostettujen mutanäytteiden elämän ja rakenteen tutkiminen. Matalammalla oli karkeampaa ja vähemmän elämää kuin syvemmällä, jossa oli havaintojen perustella paremmat olosuhteet elää vähähappisesta pohjasta huolimatta. Seulominen tapahtui isoilla seulonta-alustoilla, joihin laskimme vähän mutaa kerrallaan, minkä jälkeen huuhtelimme mutaa vesiletkuilla, jotta saimme eläimet esiin. Löysimme liejusimpukoita, valkokatkoja, amerikansukasmatoja, liejusukasjalkaisia, surviaissääskentoukkia ja kilkkejä. Kokemus oli jännittävä, sillä en itse ole ennen käsitellyt tai tutkinut mutapohjaa ja sen elämää.

066

072

Lauantaina menimme soutuveneillä rakkolevärannalle, missä haravoimme rantavettä. Nostimme rakkolevät rannalle ja ravistelimme, tongimme sekä ravistelimme niitä vähän lisää, jotta pystyisimme keräämään niissä asuvia eliöitä. Löysimme paljon erilaisia eliöitä ja jaottelimme niitä ryhmiin. Loppua kohti keräännyimme yhteen ja kävimme kaikki siellä löytämämme lajit yhdessä läpi ja puhuimme hieman niistä. Lähtiessämme rakkolevärannalta otimme rakkolevän seasta löytämämme eliöt mukaan. Rakkolevärannalla oleminen oli todella mukavaa, mielenkiintoista ja antoi todella mahtavan kokemuksen. Opimme siellä paljon uusia asioita.

099

Lauantaina tutkimme myös loput Sadurialla kerätyistä näytteistä. Kalat oli pakastettu preparointia varten. Preparointi tapahtui saksien, pinsettien sekä veitsen avulla. Kalat avattiin ja niiden sisäelimet tutkittiin. Tutkimme kalojen sydämiä sekä vatsalaukun ja suolen sisältöä myös mikroskoopeilla tarkemmin. Suolen sekä vatsalaukun avauksen jälkeen tutkimme, mitä kalat ovat syöneet. Löysimme kokonaisia kilkkejä monen vatsan sisältä sekä jäänteitä pienistä äyriäisistä. Yksi kaloista oli jopa syönyt toisen kalan kokonaisena. Kalojen tutkiminen oli mielenkiintoinen osa kurssia, sillä siinä sai tehdä itse kavereiden kanssa hommia eikä tarvinnut katsoa vierestä. Saimme myös paljon uutta tietoa eri kalalajeista avauksen myötä.

070

Meillä oli ohjelmassa myös merestä haettujen planktonnäytteiden mikroskopointi. Mikroskoopista löytyi erinäköisiä eläinplanktoneita. Mikroskopoimme myös kasviplanktoneita, mutta se ei ollut yhtä mielenkiintoista kuin eläinplanktonin.

119

161

192

Sunnuntaina oli vuorossa lopputyön tekeminen. Se oli tietokoneella tehty posteri jostain viikonlopun aikana tutkimastamme aiheesta. Jokaisella ryhmällä oli aika vapaat kädet tehdä posterista omannäköisensä, vaikka perusasiat siinä piti olla: johdanto, menetelmät, tulokset ja lopuksi tutkimuksen yhteenveto. Kuvia toivottiin myös posteriin paljon. Posterin tekoon haimme tietoa netistä, kirjoista ja siitä, mitä olimme itse viikonlopun aikana todenneet. Posterin tekeminen oli paljon mukavampaa kuin perinteisen kokeen ja oli kiva tehdä siitä oman näköinen.

190

Kurssin lopuksi meillä oli lajitentti, joka oli hauska pieni pistari, josta jäi hyvä mieli. Oli mukava huomata, kuinka hyvin tutkittujen eliöiden ja kasvien nimet olivat jääneet mieleen. Tentti oli erilainen kuin ne, joihin olen tottunut. Kokeessa oli 30 sekuntia aikaa tunnistaa eliö tai kasvi, joka oli edessämme elävänä eikä kuvana paperilla niin kuin yleensä kokeissa. Testi oli leikkimielinen, ja uskon, että kaikille jäi hyvä fiilis siitä.

Tvärminnen vesikurssi oli kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen ja sisältö kiinnostava. Puitteet olivat hyvät, ja tekemistä riitti kaikille päiville paljon. Kokemuksen puolesta olen iloinen, että lähdin kurssille, sillä sain paljon uutta tietoa Itämerestä ja sen eliöistä. Suosittelen kurssia kaikille, jotka pitävät ulkona työskentelemisestä ja ovat kiinnostuneita Itämerestä!

Mainokset