Yhteistyö

Täällä tehdään tiedettä!

Olemme mukana Ilmatieteen laitoksen Tiedekasvatushankkeessa. Siinä tutkijat, opiskelijat ja opettajat tutkivat yhdessä lunta, revontulia, ilmastonmuutosta, siitepölyä ja kasvien fenologiaa. Lisäksi kehitetään uusia sääpalveluja.

Miten yhteistyömme toimii?

Tutkijat ovat määrittäneet tutkimustarpeen, opettajat sitovat tutkimuksen opetukseen ja opiskelijat tuottavat tutkimusaineistoa ja saavat tuntumaa tutkimustyöhön. Mielenkiintoinen tapa saada kasaan kurssi!

Hanke alkoi kun Ilmatieteen laitoksen tutkijat vierailivat 1.9. lukiollamme esittäytymässä ja kertomassa eri tutkimusaiheista. Kun opiskelijoita ja opettajia puolestaan oli 27.10. vieraillut Ilmatieteen laitoksella, pääsivät tutkimukset alkamaan. Eri tutkimusryhmissä on siitä lähtien pidetty yhteyttä tutkijoihin eri tavoin. Menemme uudelleen vierailulle 9.2.

Mitä on saatu aikaiseksi? Tässä pari esimerkkiä!

Ilmastonmuutos

Opiskelijat ovat selvittäneet, millaisia tapoja eri kunnilla on hillitä ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Nettilähteisiin perehtyen on selvinnyt mm. että Hyvinkäällä sopeudutaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneisiin sademääriin kehittämällä hulevesijärjestelmää. Hulevedellä tarkoitetaan kaduilta ja rakennusten katoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hyvinkäällä on tarkoitus vähentää kaupungin jätevesiverkkoon päätyvän veden määrää ohjaamalla hulevesiä suunnitelmallisesti kohti Vantaanjokea.

Tällä hetkellä opiskelijat haastattelevat omia tutkimustöitään varten Hyvinkään kaupungin ympäristöviranomaisia. Tutkimustöiden aiheet liittyvät liikkumiseen ja kulttuuriin.

Lumitutkimus

Opiskelijat ovat osallistuneet lumimittauksiin ja nähneet, kuinka tutkijat tekevät työtään. Lumitutkimuksen tarkoituksena on, että opiskelijamme tutustuvat lumeen tarkemmin: Millainen on lumen rakenne, eristävyys, syvyys ja peittävyys? Mitä epäpuhtauksia lumessa on? Mikä on sen merkitys kasveille ja eläimille?

Ilmatieteenlaitos mittaa ja tiedottaa lumensyvyydestä päivittäin. Koko maan kattavia tietoja lumipeitteestä kerätään vapaaehtoisvoimin tammikuun ja maaliskuun 15. päiviltä. Lumensyvyys, erityisesti Etelä-Suomessa, vaihtelee suuresti sen mukaan, vallitsevatko kaakon- vai lounaanpuoleiset tuulet. Myös alueellista vaihtelua on paljon, siksi pitkäaikaiset ja alueellisesti kattavat havaintosarjat ovat tärkeitä lumipeitteen aikajakauman selvittämiseksi.

Tammikuun mittauksiin meitä perehdyttivät tutkijat Archim Drebs ja Reijo Solantie. Mittauspaikoiksi valikoituivat koulun lähellä oleva mäntymetsä, Hyyppärässä sijaitseva pelto ja rämeinen Hirvisuo. Opiskelijat valmistivat itse mittatikut vanhoista suksisauvoista, joilla suorittivat mittaukset. Mittauspaikkojen koordinaatit ja tulokset merkittiin lomakkeisiin, jotka sitten toimitimme Ilmatieteen laitokselle.

Kevään aikana teemme lumensyvyysmittaukset vielä kahteen kertaan. Lisäksi lumipeitteen alkaessa sulaa teemme havaintoja lumipeitteen kattavuudesta. Tutkimme myös laboratoriossa lumen epäpuhtauksia. Kaikesta tästä opiskelijat kirjoittavat tutkielman. Lumimittauksia on tarkoitus jatkaa vuosittain, jolloin saamme kuvaa pidemmältä aikaväliltä.

Mainokset